UKK: Kaikki, mitä olet halunnut tietää metsäkylvystä
Mitä metsäkylpeminen on?
Metsäkylpy on terveyttä edistävä, tutkimusperustainen luontoyhteysmenetelmä, jonka tavoitteena on parantaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä lievittää stressiä ja ahdistusta. Siihen kuuluu tietoinen yhteys luonnonympäristöön kaikkien aistien avulla. Se on tapa rentoutua, havainnoida syvemmin ja viettää aikaa luonnossa hengittäen metsäilman hyödyllisiä yhdisteitä ja ollen fyysisessä kosketuksessa luontoon.
Mitä metsäkylvyssä tapahtuu?
Metsäkylvyssä ei ole kyse niinkään fyysisestä toiminnasta, vaan tietoisesta läsnäolosta ja yhteyden muodostamisesta luontoon näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja kosketusaistin kautta. Metsäkylpy pienryhmässä sisältää hidasta kävelyä, ohjattuja mindfulness-tyyppisiä harjoitteita ja luonnon äänien, tuoksujen, värien, muotojen ja ympäristön sisäistämistä. Se on yhtä paljon yhteyden palauttamista omaan itseen kuin luontoon.
Miksi tätä nimitetään metsäkylvyksi? Liittyykö siihen uimista tai kastumista?
Kylpy-sana tulee alkuperäisestä japaninkielisestä käsitteestä shinrin-yoku (tarkemmin alla). Metsäkylpemiseen ohjatussa ryhmässä ei normaalisti sisälly uimista. Sen sijaan "kylvemme" metsän tunnelmassa.
Kesäaikaan metsäkylpyyn voidaan kylläkin sisällyttää myös vesiharjoitteita, esimerkiksi kahlaamista, kasvojen pesua tai raajojen huljuttelua, jolloin päästään lähemmäs immersiivistä kylpemistä.
Omatoimisessa metsäkylvyssä kokonaisvaltaisimman kokemuksen ja hyvän mikrobialtistuksen saavuttaa pulahtamalla luonnonveteen kokonaan, joten se on suositeltavaa! Varmista vain aina turvalliset olosuhteet uimiseen.
Onko metsäkylvyssä kyse puiden halaamisesta?
No, kyllä ja ei! Metsäkylpy voi sisältää puuhun koskemista ja käsivarsien ja tai vartalon kietomista puun ympärille (kannattaa kokeilla, se tuntuu yllättävän hyvältä). Puut ovat luonnollisesti merkittävässä roolissa metsäkylvyssä, sillä niiden läsnäolo rauhoittaa. Niihin voidaan tutustua lähemmin paitsi halaamalla, myös kuoren tekstuuria tunnustellen, haistellen lehtiä tai neulasia ja havainnoimalla puun yksityiskohtia. Jos puun halaaminen on sinulle vieras ajatus, voit toki valita jonkin toisen tavan tutkia niiden olemusta.
Mistä metsäkylpeminen on saanut alkunsa?
Luonnon parantavat vaikutukset kehoon ja mieleen on tunnettu eri kulttuureissa jo tuhansia vuosia. Nykyinen metsäkylvyn käsite keksittiin Japanissa 1980-luvulla vastauksena kasvavaan kaupunkiväestön kansanterveyskriisiin (burn out). Japanin maa-, metsä- ja kalastusministeriö kehitti tuolloin käytännön, jossa syvennytään metsään tai muuhun luontoympäristöön keskittyen näkymiin, ääniin ja hajuihin. Valtiollisen terveysmetsäohjelman kautta ihmisiä kannustetaan nykyisinkin viettämään enemmän aikaa luontoympäristöissä, erityisesti metsissä, niiden tarjoaman fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin vuoksi. Metsäkylvyn vaikuttavuutta on myös tutkittu Japanissa ensimmäisenä tieteellisin menetelmin.
Metsäkylvyn idea on saavuttanut suosiota viime vuosina maailmanlaajuisesti, kun luonnossa oleskelusta on saatu lisää lupaavaa tutkimusnäyttöä ja kysyntä erilaisille stressinhallintamenetelmille hektisessä digitaalisessa maailmassa on entisestään kasvanut. Metsäkylpemiseen on olemassa monenlaisia metodeja. Suomessa on kehitetty mm. Metsämieli-menetelmä (Sirpa Arvonen), Metsään uppoutuminen (Jarko Taivasmaa), GreenCare ja Terveysmetsä (Adela Pajunen ja Marko Leppänen). Luonnon terveysvaikutuksia on tutkittu esimerkiksi Luonnonvarakeskuksessa (LUKE / Liisa Tyrväinen ym.) ja aiheesta on toteutettu erilaisia pilotti- ja kehityshankkeita. “Luontoresepti” ei ole meillä kuitenkaan vielä laajamittaisessa käytössä terveydenhuollossa.
Mitä metsäkylvyn japaninkielinen nimi tarkoittaa?
Japaniksi metsäkylpy on shinrin-yoku. Shinrin tarkoittaa metsää ja yoku kylpyä (voi viitata sekä fyysiseen kylpemiseen että laajemmin upottamiseen, kastelemiseen tai immersioon jossakin asiassa tai kokemuksessa). Shinrin-yoku tarkoittaa siis “kylpeä metsän ilmapiirissä” tai “uppoutua metsän kokemiseen”. Käsitteen kirjoitusmerkit näyttävät jopa hieman puilta:
森林浴
Kanji-merkki "森" (luetaan "mori" tai "shin") käytetään ilmaisemaan syvempää metsää tai metsäalueita, kun taas "林" viittaa metsikköihin tai pienempiin metsiin.
"浴" (luetaan japaniksi "yoku" tai "abiru") tarkoittaa yleisesti "kylpyä" tai "kylpeä." Merkki viittaa veden tai nesteen alla olemiseen tai upottamiseen. Se liittyy erilaisiin kylpyihin, kuten kuumiin lähteisiin, kylpyammeisiin tai peseytymiseen, samoin kuin abstraktimpaan uppoutumiseen.
Miksi metsäkylpy on hyväksi terveydelle?
Stressin purku
Metsäympäristössä vietetyn ajan on osoitettu alentavan stressihormonitasoja (kortisoli ja adrenaliini). Metsän rauhoittava ilmapiiri auttaa siten vähentämään stressiä ja helpottaa rentoutumista ja palautumista.
Kohonnut mieliala
Metsäkylpeminen on yhdistetty kohonneeseen mielialaan ja vähentyneisiin masennus- ja ahdistusoireisiin. Luonnon kauneudella ja rauhallisuudella voi olla positiivinen vaikutus henkiseen hyvinvointiin, mikä auttaa nostamaan mielialaa ja lievittämään negatiivisia tunteita.
Immuunijärjestelmän toiminnan tehostuminen
Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että luonnossa, erityisesti metsissä, vietetty aika voi lisätä luonnollisten tappajasolujen (natural killer cells, NK) aktiivisuutta. Ne ovat valkosoluja, joilla on tärkeä rooli immuunijärjestelmän toiminnassa. Säännöllinen metsässä oleskelu voi siten osaltaan auttaa kehoa puolustautumaan paremmin taudinaiheuttajia ja sairauksia vastaan.
Lisää energiaa ja elinvoimaa
Metsäkylpy voi saada sinut tuntemaan olosi uudistuneeksi ja energiseksi. Raikas ilma, luontoympäristö ja hermostoa palauttavat aistikokemukset auttavat torjumaan väsymyksen tunteita ja voivat auttaa lisäämään yleistä elinvoimaisuuden tunnetta (ottaen huomioon elämäntilanteesi kokonaisuuden).
Parempi keskittyminen ja kognitiivinen toiminta
Luonnosssa vietetty aika on yhdistetty parempaan keskittymiseen, luovuuteen, tarkkaavaisuuteen ja kognitiiviseen toimintaan. Se tarjoaa henkisen tauon nykyelämän vaatimuksista ja auttaa parantamaan ongelmanratkaisutaitoja.
Verenpaineen aleneminen
Metsäkylvyn on osoitettu alentavan verenpainetta, mikä on hyväksi sydän- ja verisuoniterveydelle. Luonnon rauhoittavat ja stressiä vähentävät vaikutukset voivat osaltaan parantaa sydämen terveyttä.
Hyöty hengityselimistölle
Monoterpeenien, puiden erittämien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, hengittämisen on havaittu vaikuttavan positiivisesti hengityselimiin ja myös mielialaan. Metsäilma voi helpottaa astman oireita ja parantaa keuhkojen toimintaa. Suomalaiset keuhkoparantolat osattiinkin jo aikoinaan sijoittaa paljon fytonsideja erittävien mäntymetsien keskelle, vaikka tietoa näistä yhdisteistä ei vielä tuolloin ollut!
Vähentynyt henkinen väsymys
Luonnossa vietetty aika vähentää väsymystä ja ylikuormittuneen tiedonkäsittelyn kielteisiä vaikutuksia aivoihin. Metsäkylvyn avulla mieli ja hermosto voi levätä ja toipua modernin elämän jatkuvasta ärsyketulvasta.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi
Metsäkylpy edistää kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tunnetta. Se tarjoaa tauon jokapäiväisen elämämme hälinästä ja antaa mahdollisuuden latautua ja nollata.
Yhteys luontoon
Metsäkylpy auttaa luomaan syvemmän yhteyden luontoon, mikä lisää kunnioitusta ja arvostusta sitä kohtaan. Yhteyden kokemus voi lisätä ympäristötietoisuutta ja halua suojella ja säilyttää luontoa. Henkilökohtainen tunneyhteys (jopa rakkaus) on tärkeä perusta ja motivaattori kriittisen tärkeälle ympäristövastuu- ja luonnonsuojelutyölle (mm. ilmastonmuutoksen ja lajikadon pysäyttämiseksi) yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Mihin metsäkylpyopasta tarvitaan?
Metsäkylpyoppaan tehtävä on auttaa sinua hidastamaan sekä fyysisesti että henkisesti. Opas auttaa rentoutumaan ja päästämään irti stressistä tarjoamalla jäsenneltyjä luontoyhteysaktiviteetteja, jotka tunnetaan nimellä “metsäkylpykutsu” (invitations). Nämä kehotteet tai harjoitteet etenevät mietityssä järjestyksessä, jotta kokemus olisi johdonmukainen ja luonnon terapeuttisia ja palauttavia vaikutuksia mahdollisimman hyvin vahvistava. Opas vastaa myös reitin suunnittelusta, aikataulusta, ohjeistamisesta ja turvallisuudesta, jolloin sinä voit keskittyä huoletta itse kokemukseen.
Perusidea on kuitenkin, että luonto tuottaa terveys- ja hyvinvointihyödyt, ei opas. Kuten yhdysvaltalainen metsäkylvyn kehittäjä, kirjailija ja kouluttaja Amos Clifford on todennut: "Metsä on terapeutti. Opas vain avaa oven."
Miten metsäkylpy eroaa tavallisesta luontoretkestä?
Ero on tavoitteessa. “Tavallisilla” luontoretkillä on usein jokin päämäärä, kuten tiettyyn kohteeseen tutustuminen, patikointireitin kulkeminen, tunturin huiputus, lintujen tai eläinten tarkkailu, marjojen tai sienten poiminta, kalastus tai metsästys, liikunnan harrastaminen tai vastaava. Monelle nämä tutut aktiviteetit merkitsevätkin tehokasta rentoutumista luonnossa, ja hyvä niin! Saatamme kuitenkin olla niin keskittyneitä päämäärän saavuttamiseen, että emme ehdi, malta tai huomaa kunnolla pysähtyä havainnoimaan, kuulostelemaan luontoa tai omaa oloamme. Jos vielä lisäksi keskustelemme seuralaisemme kanssa, luonnon yksityiskohdat saattavat mennä meiltä täysin ohi, ja jälkikäteen muistamme lähinnä keskustelujen aiheet. Metsäkylvyssä tarkoituksena on sen sijaan luopua tekemisestä, rauhoittua, laskea kierroksia, tulla läsnäolevaksi ja nauttia itse luonnosta kaikkine rikkaine piirteineen.
Metsäkylvyssä ollaan avoimia kaikille esiin nouseville kokemuksille ja tuntemuksille ilman tavoitteita. Tavoite voi olla vain lepääminen, luonnosta nauttiminen ja stressistä vapautuminen. Kun päästämme irti tavoitteista ja jatkuvasti “jonkin hyödyllisen” tekemisestä, läsnäolo ja rentoutuminen tapahtuu luonnon vaikutuksesta kuin itsestään. Metsäkylpy ja muut luonnossa oleskelun tavat eivät missään tapauksessa ole toisensa poissulkevia, vaan metsäkylpy on täydentävä ja ehkä uudenlainen tapa kokea luonto.
Voiko yksin metsäkylpeä?
Jos pysähtyminen ja hengähdyshetkien ottaminen luonnistuu sinulta jo hyvin, saatat saada syvimmät luontokokemuksesi aivan kahden luonnon kanssa, kun muiden ihmisten läsnäolo ei vie huomiotasi. Ehkä parhaat luontomuistosi liittyvätkin juuri tällaisiin yksin koettuihin hetkiin? Voit siis mainiosti viedä itsesi itseopastetulle metsäkylpykävelylle. Jos haluat tehdä mindfulnessharjoitteita, voit käydä ensin oppimassa niitä esimerkiksi ohjatuissa metsäkylvyissä, tai etsiä kirjallisuutta, jota on runsaasti. Tai voit keksiä harjoitteita aivan itse sitä mukaa, kun luonto puhuttelee sinua! Matka voi olla lyhytkin, vaikka lähimetsässä. Kävelynopeuden tulisi olla riittävän hidas, jotta ehdit kiinnittää huomiota kohtaamiisi asioihin.
Vaikka hiljainen metsä kaukana sivilisaation äänistä olisi kenties ihanteellinen ympäristö metsäkylpemiseen, kylpy onnistuu hyvin myös lähiluonnossa. Tutussa paikassa ei ole eksymisen vaaraa. Sen sijaan metsäkylpemällä tuttu metsä antaa sinulle mahdollisuuden tutustua siihen uudelleen, kuin ensi kertaa: kuinka paljon enemmän huomaatkaan, kun aktiivisesti keskityt kokemaan paikan eri puolet ja sävyt pysähtyen, kaikki aistit auki. Jokainen vuorokauden- ja vuodenaika tuo joka kerta oman mausteensa tuttuunkin kohteeseen. On arvokas kokemus nähdä kenties nopeasti ohittamasi tai itsestäänselvyytenä pitämäsi paikat tietoisemmin ja tunnistaa niiden arvo.
Metsäkylpeminen ryhmässä ja yksin on hyvin erilainen kokemus. Molemmissa on hyvät puolensa. Jos pysähtyminen on vaikeaa tai epämukavaa, opas ja ryhmä tukevat alussa tämän uuden olemisen tavan opettelua ja auttavat palauttamaan harhailevan mielen nykyhetkeen. Ja onhan lopuksi mahtavaa jakaa yhteinen kokemus ja kuulla muiden löytöjä nuotion äärellä!
Kuinka usein pitäisi metsäkylpeä?
Tähän ei ole olemassa yleispätevää ohjetta. Sopiva tiheys voi vaihdella mieltymystesi, yksilöllisten tarpeidesi ja olosuhteidesi, elämäntyylisi ja luontoalueiden saavutettavuuden mukaan. Alla on kuitenkin muutamia tekijöitä, jotka on hyvä huomioida:
Mitkä ovat tavoitteesi?
Mieti syitäsi metsäkylvyn harjoittamiseen. Jos tarvitset stressin lievitystä tai parempaa hyvinvointia, saatat huomata, että kerran viikossa tai muutaman kerran kuukaudessa riittää. Jos kuitenkin kärsit korkeasta stressitasosta tai sinulla on muuten haastava elämäntilanne, saatat hyötyä tiheämmistä käynneistä, riippuen siitä, mitä muita tukimuotoja käytettävissäsi on. Metsäkylpy ei korvaa ongelmien juurisyihin puuttumista tai terveydenhuollon ammattilaisen apua.
Luonnon saavutettavuus
Jos asut lähellä metsää, voit tietenkin helpommin metsäkylpeä useammin. Ihanteellinen asuinpaikka olisikin sellainen, jossa lähin metsä tai vähintään puisto on korkeintaan 300 metrin päässä. Jos tällaista paikkaa ei ole, kannattaa tietoisesti suunnitella säännöllisiä käyntejä kauempana sijaitseviin luontopaikkoihin, jotta yhteytesi luontoon ei pääse katkeamaan pitkiksi ajoiksi.
Elämäntilanne
Jos painit keskellä ruuhkavuosia, voi olla haastavaa löytää aikaa metsäkylvyille, siinä missä muillekaan rentouttaville ja mukaville asioille. Toisaalta, juuri tänä ajanjaksona säännöllisen palautumisen ja rentoutumisen varmistaminen on erityisen tärkeää terveyden ja jaksamisen pitkän tähtäimen vaalimisen kannalta. Uupumus on helpommin ennaltaehkäistävissä kuin hoidettavissa! Älä kuitenkaan tee metsäkylpemisestä itsellesi vielä yhtä vaatimusta lisää. Mene luontoon tai ohjattuun metsäkylpyyn niin usein kuin voit, ja muista, että metsä kyllä odottaa sinua kärsivällisesti, vaikka et pääsisikään tervehtimään sitä kovin usein. Satunnaisetkin lyhyet lähimetsä- tai puistokävelyt ovat tärkeitä.
Missä sijalla luonto on tärkeysjärjestyksessäsi?
Mieltymyksilläsi ja sillä, oletko metsässä mukavuus- vai epämukavuusalueellasi, on myös merkitystä. Toiset tuntevat luontaisesti vahvaa yhteyttä luontoon ja kaipaavat sinne säännöllisesti, kun taas toisilla ei tällaista tunnistettua tarvetta ole. Kaikki kuitenkin hyötyvät luonnosta enemmän tai vähemmän jo biologisista syistä: olemmehan kotoisin luonnosta. On kuitenkin täysin hyväksyttävää määritellä itse, mikä on sinulle sopivin tapa ja annostelu. Sinun ei tarvitse muuttua “eräjormaksi tai -pirkoksi” tai erityiseksi luontoihmiseksi. Luonnosta saamasi hyvinvointihyödyt riippuvat myös paljolti siitä, miten miellyttäväksi siellä oleskelun itse koet. Tee siis luonnosta ystäväsi tavalla, joka tuntuu sinusta hyvältä, äläkä vertaile itseäsi muihin.
Vuodenaikojen merkitys
Vuodenaika vaikuttaa useimmilla meistä siihen, kuinka houkuttelevana luontoon lähtemistä pidetään. Toiset pitävät kevään tai syksyn kauneudesta, joillekin taas helteinen kesä tai luminen talvi on lempivuodenaika. Kannattaa kokeilla myös “epämieluisana” vuodenaikana metsäkylpemistä – se saattaa hyvinkin auttaa suhtautumaan ajanjaksoon aiempaa myönteisemmin, ja tukee selviytymistäsi esimerkiksi kaamoksen aikaan. Metsästä nimittäin löydät viherterapiaa myös marraskuussa, jolloin kotisohva on ehkä houkuttelevimmillaan. Lepäävällä, näennäisesti kuolleella luonnolla on meille myös paljon syvällistä opetettavaa levon merkityksestä ja elämän syklisyydestä.
Kehittyminen metsäkylpijänä
Ajan myötä saatat huomata, että yhteytesi luontoon syvenee, ja tulet taitavammaksi sisällyttämään tietoista läsnäoloa ja keho- ja aistitietoisuutta aivan huomaamatta jokapäiväiseen elämääsi. Tämä voi vähentää muodollisten metsäkylpyistuntojen tarvetta, kun opit ottamaan läsnäolon hetkiä rutiiniesi lomassa. Silloin tällöin pidempi aika metsässä tekee kuitenkin hyvää, ja välillä ohjattuun metsäkylpyyn osallistuminen voi antaa uusia virikkeitä ja näkökulmia.
Yksilölliset tarpeet
Kuuntele kehoasi ja mieltäsi. Jos tunnet olosi erityisen stressaantuneeksi, väsyneeksi tai kaipaat uudistumista, harkitse metsäkylvyssä käymistä useammin jonkin aikaa. Hae tukea myös ystäviltä, läheisiltä tai terveydenhuollon ammattilaisilta, ja huolehdi ensisijaisesti riittävästä unesta, terveellisestä ravinnosta ja liikkumisesta ja muista terveystottumuksista, sillä puutteita muissa hyvinvointitottumuksissa ei voi kompensoida metsäkylpemisellä.
Mikä on hyvä kesto metsäkylpemiselle?
Opastetut metsäkylpyretket kestävät tavallisimmin 2–3 tuntia. Tätä lyhyemmässä ajassa rentoutuminen ja palautuminen voi jäädä liian pinnalliseksi. Omatoimisten metsäkylpysessioiden pituuden voit toki päättää vapaasti itse fiiliksen mukaan.
Exeterin, Uppsalan ja Michiganin yliopistojen tutkimus (Nature-lehti 2019) osoitti, että vähintään 120 minuuttia luonnossa viikoittain viettävät henkilöt raportoivat todennäköisemmin korkeammasta psykologisesta hyvinvoinnista kuin ne, jotka eivät vierailleet luonnossa lainkaan. Hyödyt saavuttivat huippunsa 200–300 minuuttia viikossa kestäneen oleskelun jälkeen. Tulos oli yhdenmukainen kaikilla ryhmillä (miehet ja naiset, ikääntyneet, eri ammatti- ja etniset ryhmät, vaurailla ja pienituloisemmilla alueilla asuvat, ja pitkäaikaisista terveysongelmista kärsivät). Sillä ei ollut merkitystä, oliko 120 minuutin kontakti saavutettu yhdellä vai useilla käynneillä viikon aikana.
Kannattaa siis pyrkiä viettämään luonnossa noin 2–5 tuntia viikoittain. Ehkä aktiivisuusrannekkeemmekin tulevaisuudessa osaavat seurata myös riittävää luontoaltistuksen määrää askelten, urheilusuoritusten ja unen lisäksi.
Saako metsäkylvyn aikana puhua?
Puhumista ei ole kielletty, mutta harjoitus kannustaa hiljaisuuteen ja keholliseen kokemiseen. Puhuessamme olemme mielessämme, emme kehossamme. Vaikka satunnainen sananvaihto toisten ryhmäläisten tai ohjaajan kanssa on sallittua, painopiste on kokemukseen keskittymisessä omassa rauhassa. Liiallinen puhuminen saattaa heikentää “metsätilaan” pääsemistä.
Perutaanko metsäkylpy, jos on luvattu sadetta?
Ei. Metsäkylpyretket toteutetaan sateellakin (pois lukien kaatosade tai myrsky), ja se tuo kokemukseen aivan oman ainutlaatuisen tunnelmansa, tuoksunsa ja äänimaailmansa. Pukeutumalla vedenpitävästi sateestakin voi nauttia – niin kuin lapsena. Sateella turvallisuuteen ja alustan mahdolliseen liukkauteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kuka metsäkylpyyn voi osallistua?
SOWL Metsäkylpyihin voivat osallistua kaikki täysi-ikäiset, jotka voivat kävellä rauhallisesti epätasaisessa maastossa. Metsäkylpyä ei suositella, jos käyt läpi akuuttia kriisiä tai kärsit vakavista mielenterveyden häiriöistä, sillä se voi olla silloin liian voimakas kokemus. Harkinnan teet kuitenkin itse.
Voiko metsäkylvyn tilata vain omalle ryhmälle?
Kyllä. Metsäkylpyjä järjestetään suomeksi ja englanniksi, esimerkiksi työpaikoille, harraste- tai kaveriporukoille tai muille ryhmille.
Metsäkylpy voidaan järjestää pyynnöstä esteettömänä erityisryhmille.
Minimilaskutuksen maksamalla metsäkylvyn voi järjestää jopa vain yhdelle.
Missä metsäkylpyjä järjestetään?
SOWL järjestää metsäkylpyjä pääkaupunkiseudun luontokohteissa, kuten Nuuksiossa, Sipoonkorvessa, Porkkalanniemessä, Kopparnäsissä, Helsingin tai Espoon Keskuspuistossa, Harakassa tai Pihlajasaaressa, sekä luonnonläheisten kokoushotellien läheisyydessä. Metsäkylpy voidaan järjestää missä tahansa tarkoitukseen soveltuvassa luontokohteessa Uudenmaan alueella, kun asiasta sovitaan vähintään 2 viikkoa etukäteen. Erityistapauksessa SOWLin voi tilata myös muualle Suomeen.
Milloin metsäkylpyjä järjestetään?
Yksityisryhmille retkiä voidaan järjestää ympäri vuoden. Sesonkiaikaa on huhti–lokakuu.
Paljonko metsäkylpy maksaa?
Tilausyhmät hinnoitellaan tilaisuuden keston, henkilömäärän, sijainnin ja sisällön sekä lisäpalvelujen (esim. tarjoilut, tilavuokra, luento) mukaan. Minimilaskutus vuonna 2024 on 675 € + ALV 24% (sisältää 8 henkilöä). Pyydä rohkeasti tarjous!
Montako henkeä metsäkylpyyn mahtuu?
Yhden oppaan johdolla ryhmän maksimikoko ihanteellisesti on 12 henkilöä. Suuremmille ryhmille voimme selvittää mahdollisuutta useampaan oppaaseen, tai porrastaa useita ryhmiä eri ajoille.
Miten pääsen metsäkylpyyn?
Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella ja kerro toiveesi, niin suunnitellaan teille oma ikimuistoinen tapahtuma.